Ruo’osta on todellakin moneksi – asiantuntijaseminaari Kettumäen kotiseututalolla 29.9.2022

5.10.2022

Historialliseen kotiseututaloon Kettumäen kansanpuistossa Kouvolassa pystytettiin teknistä laitteistoa kovalla vauhdilla torstaiaamuna 29.9. Päivä keräsi yhteen valtiollisia ja kunnallisia toimijoita, korkeakoulujen edustajia, osakaskuntien jäseniä ja leikkuuyrittäjiä. Seminaarin järjesti Turun ammattikorkeakoulun Järviruoko hyötykäyttöön! -hanke yhteistyössä Kettumäen kansanpuisto ry:n Ruokotietoa Kymenlaaksoon-hankkeen ja Kouvolan kaupungin kanssa.

Kettumäen Kotiseututalo Kouvolassa (kuva: Nina Savela). Kuva isompana

Seminaari alkoi ympäristöministeriön kansliapäällikön Juhani Damskin videopuheella. Puheessaan kansliapäällikkö Damsk korosti yhteistyön merkitystä ruokoasioissa sekä ilmoitusvelvollisuuden selkeyttämistä, viestinnän lisäämistä ja ruokoketjujen taloudellisen kannattavuuden lisäämistä. Lisäksi hän toi esiin ruo’on hyödyntämisen luontoarvot, sillä ruo’on poistolla poistetaan samalla ravinteita vedestä.

Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja ilmastovastaava Juha Kääriän sekä projekti-insinööri Jerome Tornikosken esityksessä yleisö sai kuulla suurien alueiden luvitustyöprosessista sekä droneteknologian käytöstä alueiden kartoituksessa. Lisäksi yleisö sai kuulla ruo’on soveltuvuudesta biohiileksi. Ruo’on loppukäytössä esimerkkinä toimi Turun AMK:n Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeen yhteistyökumppanin Kiteen Madon ja Mullan ruo’on käyttö maanparannusaineena. Esityksessä esiteltiin lisäksi laajempaan vesileikkuuseen suunniteltua leikkuualusta (Turun AMK:n Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeen yhteistyökumppani RH-Harvesting).

Projekti-insinööri Jerome Tornikoski (kuvassa) ja yliopettaja ja ilmastovastaava Juha Kääriä esittelivät Turun AMK:n työtä muun muassa laajamittaisessa luvituksessa (kuva: Nina Savela).

Kuva isompana

Leikkuuyrittäjä Sauli Tikka puhui esityksessään kokemuksestaan kesäleikkuista, joissa keliolosuhteet, kuten tuulisuus, määrittelevät paljon sen, milloin ruokoa voi leikata. Niittäminen itsessään on hänen mukaansa helppoa, mutta keruu tekee työstä haastavaa. Vuodesta 1992 saakka ruokoasioiden parissa työskennellyt kattomestari Siim Sooster toi esiin esityksissään talvileikkuuesimerkkejä. Virossa yksityiset toimijat eivät omista vesialueita ja luvat leikkuisiin saadaan valtiolta. Lupia on mahdollista saada isoillekin alueille. Vuodessa kerätään keskimäärin satatuhatta nippua kattojen rakentamiseen tammikuusta huhtikuun alkuun saakka. Sooster esitteli taidokkaasti toteutettuja ruokokattoja niin ulkoa kuin sisältä. Suunnitteluinsinööri Tanja Kukkola Kouvolan kaupungilta ja Kettumäen kansanpuisto ry:stä kertoi ruo’on tuotteistamisesta. Talvileikattua järviruokoa on käytetty esimerkiksi Kettumäen kodan ja huussien katoissa ja seinissä sekä ympäri Kouvolaa ja Iittiä majoissa, sermeissä, varjoissa, himmeleinä, mattoina ja valaisimina. Lisäksi sitä on käytetty katteena puistoalueilla ja istutuksissa, vieraslajitorjunnassa ja poluilla sekä hulevesisuodattimina.

Leikkuuyrittäjä Sauli Tikka (oikealla) ja kattomestari Siim Sooster (vasemmalla) kertoivat ruo’on niitosta kesällä ja talvella (kuva: Nina Savela). Kuva isompana

Projektipäällikkö Maija Salmiovirta esitteli John Nurmisen Säätiön toimintaa rannikkoruokohankkeissa. Organisaatiolta voi muun muassa hakea rahallista avustusta ruo’on niittoon. Organisaation tavoitteena on poistaa ravinteita rehevöityneiltä rannoilta, lisätä niittoalaa tulevaisuudessa, tuoda ruokopohjaisia kuluttajatuotteita markkinoille sekä luoda ruokomateriaalille markkinahinta. Ylitarkastaja Iiro Ikonen ELY-keskuksesta kävi läpi ruokohankkeiden ja Etelä-Suomen ruovikkostrategian historiaa, missä jälkimmäisessä visiona on ollut rannikkoalueiden rantavyöhykkeen ruovikoiden ja merenrantaniittyjen muodostama ekosysteemipalveluverkosto. Rannikkoalueilla on paljon ruokoa. Tulevaisuudessa toiveena on ranta-alueiden suunnittelun laajeneminen, laajempien hankkeiden käynnistymisen tukeminen, investointitukien ja leikkuulaitteiston kehittäminen, kosteikkotalouden tukeminen, kuten turvetuotantoalueiden korvaaminen ruokoviljelmillä, ja ekologisen rakentamisen pilottihankkeet. Ikonen huomautti myös, että järvialueiden ruovikoiden määrä tulisi kartoittaa tarkemmin.

Maija Salmiovirta/John Nurmisen Säätiö esitteli muun muassa organisaation tarjoaman rahallisen tuen rannikkoseudun ruo’on leikkuuhankkeisiin (kuva: Nina Savela). Kuva isompana

Seminaarissa yleisöä kiinnosti leikkuurahoituslähteiden lisäksi muun muassa ruokokattojen soveltuvuus Suomen sääolosuhteisiin sekä hiilen ja ravinteiden määrä ruokomassassa. Seminaarin aikana yleisössä kiersi näytteitä ruokotiilestä, ruokopilleistä ja ruokopelleteistä. Seminaarin jälkeen paikalla ollut yleisö sai mahdollisuuden kiertää kansanpuistoon pystytettyjä ruokopajoja. Etänä osallistuvalle yleisölle kuvattiin pajasta 360 video sekä muuta materiaalia (linkki)