Järviruo'sta kestävä ruokokatto?
Järviruoko on luonnonmukainen ja kestävä rakennusmateriaali.
Ruoko kestää hyvin kosteutta, selviää lämpötilan vaihteluista ja kestää talvisia lumikuormia. Käyttöikä on 25–50 vuotta, pitkäikäisimmät ruokokatot ovat jopa yli 100-vuotiaita.
Suomessa ruokokattorakennusten määrä on vielä vähäistä, kun taas monissa muissa Pohjois-Euroopan maissa ruokokattoisia rakennuksia on jopa satoja tuhansia. Kattomateriaaliksi ruokoa kerätään talvella, jolloin korsi on kuiva ja kullankeltainen. Ruoko puhdistetaan lehdistä ja lyhyistä korsista. Kattoon tulevien ruokojen korren pituus on 120–180 cm ja halkaisija 3–9 mm. Puhdistetut ruo’ot niputetaan valmiiksi kattoruo’oiksi.
Paras kaltevuus ruokokatolle on 45 asteen kulma. Jos ruokokatosta tehdään 20–30 cm paksuinen, kattoneliöön menee noin 10 ruokonippua. Yksi ruokonippu painaa noin 2,5 kg, mikä on hyvä huomioida katon kantavia rakenteita suunniteltaessa.
Ruokokaton ulkopinta ei ole erityisen tulenarka, koska ruokokorsien päät eivät helposti syty palamaan. Lisäksi tiiviiksi pakattu ruokokate estää ilman kiertämistä ja näin ollen vaikeuttaa palamista. Katon sisäpuoli sen sijaan on tulenarka sen vuoksi, että siellä ovat ruokokorsien kukat, lehdet ja latvat. Sisäpuolista paloa vastaan ruokokate voidaan suojata rakenteellisin keinoin käyttämällä paloa kestäviä ja hidastavia materiaaleja. Monissa Euroopan maissa on myös tapana kyllästää katot tulenkestävällä aineella. Muita paloturvallisuusseikkoja ruokokatteissa on huomioida riittävä etäisyys rakennuksien välillä (vähintään 12 m) ja savupiipun riittävä korkeus harjasta.
Turun AMK:n rakennustekniikan koulutusohjelman toimesta tutkittiin ruokorakentamisen lisäksi Virossa ruokokaton paloherkkyyttä käytännössä: Kokeessa yritettiin polttaa täysmittakaavan ruokokattoa. Havaittiin, että ruokokatto ei herkästi syty vaan vasta pitkän kytemisen jälkeen ja lähinnä syttyvien tukirakenteiden kautta (lue lisää alla olevista julkaisuista Steinman, H. (toim.) 2007).
Birckalaisten Muinaiskylän Kolotaloon Pirkkalassa tehtiin 25 cm:n paksuinen ruokokatto osana ruokokattokurssia. Katolla on pinta-alaa 44 m2 ja ruokoja kattoon sekä takaseinään meni yhteensä noin 500 nippua. Avatut ja tasoitetut ruokoniput kiinnitettiin ruoteeseen ja harjateräkseen teräslangalla solmimalla. Ruokokatto saatiin useamman kurssilaisen voimin valmiiksi viikossa. Opettajana kurssilla toimi ruokokattomestari Tarmo Ahonen.
Ruokokatoista voit lukea lisää Turun AMK:n julkaisuista:
Lautkankare, R. & Alijoki, T. 2013. Ruoko rakennusmateriaalina. Cofreen-hanke ruo’on hyötykäytön edistäjänä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 162. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163752.pdf
Stenman, H. (toim.) 2007. Rannasta rakennukseen. Ruokorakentamista Itämeren alueella. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 60. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522160140.pdf
Silén, H. 2007. Järviruo’on korjuumahdollisuudet bioenergia- ja rakennuskäyttöön Etelä-Suomen rannikkoalueella. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen koulutusohjelma. https://www.ely-keskus.fi/documents/44677975/45076022/J%C3%A4rviruo%E2%80%99on_korjuumahdollisuudet_Henna_Silen_2007.pdf/f4921b1d-2653-9006-5343-1836d0f99a5f?t=1637929303524
Katso kuvaa suurempana
Katso kuvaa suurempana
Katso kuvaa suurempana
Katso kuvaa suurempana
Katso kuvaa suurempana
