Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeen loppuwebinaari esitteli hankkeen saavutuksia

Järviruoko hyötykäyttöön! -hanke (2021-2023) sai päätöksensä, kun Turun ammattikorkeakoulun ruokotiimi esitteli hankkeen tuloksia webinaarissa monipäiselle yleisölle.  

Webinaari avattiin käymällä läpi hankkeen tavoitteet, taustat ja hankkeessa luodut liiketoimintamallit. Hankkeen kumppaniyrityksistä esiteltiin Finnsementti (niitetyn ja hienonnetun ruo’on hyödyntäminen klinkkeriuunin polttoaineena), Kiteen Mato ja Multa (ruo’on hyödyntäminen kasvualustoissa), RH-Harvesting (monitoimilaitteen kehittäminen laajempialaisten ruokokasvustojen niittoon vedestä) sekä Paraisten Kaukolämpö (ruo’on testaaminen polttoprosesseissa).  

Lisäksi lanseerattiin Ruovikoiden niitto-opas laaja-alaisempiin niittoihin. Siihen pääset tutustumaan täältä.

Rehu- ja kuivikekäyttö

Seuraavaksi webinaarissa esiteltiin se, kuinka järviruokoa on käytetty eläinten rehuna ennen niittyviljelyn yleistymistä. Ravintoarvoon vaikuttaa kasvin ikä, sen eri osat ja kasvuympäristö. Rehukäyttöön ruokoa on hyvä niittää alkukesästä, kun ravintoarvot ovat korkeimmillaan. Tosin Suomessa ruovikon niitto on yleisesti rajattu lintujen pesinnän jälkeen. Säiliörehuksi tehdessä kerätään puhdasta ruokoa (ei saa sisältää ylivuotista eikä maa-ainesta), pieneksi silputtua ja paalaus tarvitsee tapahtua 6 tunnin sisällä.  

Hankkeen aikana ei kokeiltu rehuntekoa, koska ei saatu toimivaa leikkuuteknologiaa niittoa varten. Ruotsissa on useampana vuotena paalattu ruokoa hevosille, lehmille ja lampaille. Niitto on tapahtunut lintujen pesinnän jälkeen. Rehukokeilussa on todettu ruo’on soveltuvan ainoana rehuna harrastehevosille ja lisäravinteena muun rehun kanssa esimerkiksi lypsykarjalle. 

Hankkeen aikana yksi karjatilallinen kokeili syksyllä leikattua ruokoa kuivikekäyttöön: kostea ruoko sopii pehkun rakentamiseen, mutta kuivempaa ruokoa tarvitaan, jotta pehku ei jää märäksi ja nouse liian korkeaksi. Järviruokopellettiä tai silppua voisi hyödyntää eläinten kuivikkeena turpeen sijaan. Ominaisuuksiltaan ruoko on samantyyppinen kuin olki. Kuivikekäyttöön ruoko on hyvä niittää talvella/keväällä, jolloin sitä ei erikseen tarvitse kuivata. 

Luvitustyö

Turun AMK on tehnyt luvituksen kehitystyötä hankkeessa. Niittosuostumuksia on haettu lupalomakkeiden lähettämisellä kirjeitse omistajille sekä toimimalla kokouksen järjestäjinä ulkopuolisena toimijana. Järviruokoalaa on hankkeen aikana saatu luvitettua 139 hehtaaria Kaarinassa, 418 hehtaaria Naantalissa ja 193 hehtaaria Paraisilla. Hankkeessa järjestettiin 30 eri järjestäytymättömän osakaskunnan kokousta. Lisäksi hankkeessa on tehty biomassakartoituksia sekä malli niittosuunnitelmien tekoon.  

Toimintaketjut

Koko toimintaketjun optimointi on haastavaa yhden hankkeen aikana, etenkin kun Turun AMK on toiminut ketjussa ​ns. kolmantena osapuolena; hallinnoimassa leikkuiden suunnittelua, toteutusta ja loppukäyttäjän löytymistä. Kannattavuuslaskelmien ja tuottoarviointiin vaikuttaa myös biomassojen hehtaarisaannin ja kuutiopainojen iso vaihteluväli, myös logistiset ketjut vaihtelevat kohteiden mukaan vaikuttaen hintaan.  

​Ruoko ei pärjää hinnoittelussa suoraan turpeen tai puun tehtaanporttihinnoille tällä hetkellä. Markkinat ovat osaltaan uudet ja kehittyvät.​ 

Tällä hetkellä kuivan ruokosilpun hinta kuluttajalle on noin 0,11 € litralta ALV 0 %.  

Käsittelemättömiä ruokonippuja syntyi hankkeessa ka. hintaan 1,89 € ALV 0 %. Niput pitää avata, siistiä ja sitoa uudelleen, Euroopassa tähän on laitteita. Markkinahinta yhdelle nipulle n. 4 €. Kiinalaiset toimijat hallitsevat markkinoita, Euroopassa on ostajia laadukkaalle kattoruokolle ja jatkamme asian parissa työtä myös Suomessa.  

Ruovikon niitto, keruu ja läjitys on maksanut tilaajalle vuoden 2023 aikana 1500 – 2000 €/ha ALV 0%. Ka. saanto n. 6 t/ha kuiva-ainetta /ha. Niittourakoitsijat toivovat min. 2 ha alaa tullakseen paikalle. Toimijoita on vielä vähän ja työ kausiluonteista. Lisäämällä talviaikaisia niittoja pidennetään toimintakautta.  

Näemme talviruokon hyödyntämisen optimaalisempana kesäruokoon nähden, kun puhutaan teollisesta nopeasti uusiutuvasta raaka-aineesta. Loppukesän ruoko sopii parhaiten maatalouden käyttöön maanparannukseen ja puutarhaviljelyyn, millä on selkeitä hyötyjä ympäristön kannalta. Katteen hintaa ja työmäärää voi verrata esim. biokalvoon. 20 cm paksu silppukerros kestää 2 vuotta. Leikkuuyrittäjät ovat avainasemassa jatkokäytön kannalta.​ 

Järviruo’on poiston vaikutuksista ravinteiden keräämiseen vesistöistä

Lisäksi webinaarin jälkeen keskustelua käytiin järviruo’on poiston vaikutuksista ravinteiden keräämiseen vesistöistä. Keskusteluissa tultiin siihen tulokseen, että järviruo’on poisto poistaa ravinteita vesiekosysteemistä, mutta ei juurikaan suoraan vedestä ja pahimmissa tapauksissa järviruovikon poistaminen ja taannuttaminen voi johtaa juuristoon sitoutuneiden ravinteiden purkautumiseen. Niittoajankohdan valinnalla ja niitetyn massan tehokkaalla pois keruulla on merkitys vesistön ravinnepitoisuuksiin ja nämä pitäisi ottaa niiton suunnittelussa huomioon. Kun halutaan keskittyä ja painottaa ravinteiden keruuta vesistöalueelta, on keskityttävä vihreän ruo’on keräämiseen maalta. Kun halutaan keskittyä teolliseen jatkojalostukseen tai käyttöön energiana, on keskityttävä ruskean ruo’on keruuseen. Molemmilla tavoilla saadaan ravinteita pois vesistöstä ja saadaan uutta liiketoimintaa ennestään alihyödynnetystä biomassasta, jonka hehtaarituotto on moninkertainen esimerkiksi metsän hehtaarituottoon verrattuna. 

AMK:n esitykset PDF

Tallenne (mikäli video ei ole näkyvissä alla, voit avata sen uuteen välilehteen tästä):